Suomalainen viestintäosaaminen kelpaa voittavaksi vientituotteeksi 

Syksy on viestintä- ja markkinointialalla palkintogaalojen ja alan arvostusta nostattavien turnajaisten sesonkia, josta viimeisimpänä juhlittiin Marketing Finlandin järjestämää Finnish Comms Awardsia. Republic ylsi voittoon kilpaillussa ja kovatasoisessa Vuoden lanseeraus tai repäisy (B2C) -kategoriassa, jossa monien muiden kategorioiden tapaan näkyi kansainvälisen viestintäosaamisen merkitys. Voittava työ rakentui Remedyn kanssa toteutetusta Alan Wake 2 -pelin lanseerauksesta, joka nousi puheenaiheeksi Suomessa ja maailmalla.

Mutta mitä kisasta jäi käteen?
Entä mitä vaaditaan viestintäkilpailun voittoon?

Näkemyksiä molemmin puolin pöytää tarjoilevat Republicin omat kokemusasiantuntijat – voittavan kisatyön pitchannut Panu Alanko ja 39-henkisessä Finnish Comms Awards -tuomaristossa ahkeroinut Tiina Stigell. 

Panu: “Paineistettua, mutta palkitsevaa”

Viestintä- ja markkinointialan kilpailut ovat siitä poikkeuksellisia, ettei voittaminen tarkoita automaattisesti sitä, että joku muu häviää. Väitän, että tälläkin kertaa jokainen Finnish Comms Awards -voitto satoi koko alan laariin nostaen esiin onnistumisia, jotka inspiroivat ja ruokkivat suomalaisen viestintätyön arvostusta. 

Kisaan osallistuminen oli itselleni kannustava kokemus, jossa vaivannäkö palkittiin. Voitto ei syntynyt itsestään, vaan se vaati tuntikaupalla työtä entryn laatimiseen ja pitchin kehittelyyn. Vaikka tunsin kisatyön sisällön hyvin, kerrottavaa oli yksinkertaisesti liikaa eikä tarina tahtonut mahtua entrylle asetettuihin raameihin, jotka ovat erittäin tiukat. 

Tuomaristolle pitchatessa kisatyö herää eloon

Pitchaustilanne oli totta kai jännittävä, mutta ilmapiiri tuomaristossa kannustava ja lämmin. Leijonan luolassa sinulla on vain yksi tilaisuus vakuuttaa kuulijat, joten ennakkovalmistelu ja harjoittelu palkitsevat. Ennen tuomariston eteen astumista hioin omaa räppiäni sekä kollegoiden että kotiväen edessä – puolivuotias tyttäreni jaksoi kuunnella iskän pitchiä sinnikkäästi, ja vähitellen sanat alkoivat luistaa. 

Jos pitäisi mainita vain yksi voittoon vaadittava asia, se olisi tiivistämisen taito. Olennaisen kiteyttäminen on viestintätyön ytimessä – niin myös Finnish Comms Awardsissa. Valitse yksi kärki, ja kokoa entry sen ympärille loogisesti etenevän tarinan muotoon. 

Koska kilpailu on kovatasoinen, joukosta pitää pystyä myös erottautumaan. Dramatisointi ja koukut auttavat tarinan kaaren rakentamisessa. Myös heittäytymistä vaaditaan, mikä korostui vuoden pitchaajan valintaperusteissa. Siis persoonaa ja tunnetta peliin. 

Kilpailu ei olisi tietenkään mitään ilman sääntöjä, jotka nekin on syytä ottaa haltuun. Entryn rakenne on tarkkarajainen, eikä sitä kannata yrittää kirjoittaa uusiksi. Tuomaristolle pitchatessa voi myöskin jättää kärrynpyörät tekemättä, ja keskittyä itse sanomaan, kun aikaa on tarjolla vain viisi minuuttia.

Lopulta kisan voi voittaa vain osallistumalla.  

Älä siis jätä viestintäkampanjaasi pöytälaatikkoon, vaan tee se näkyväksi. Tänä vuonna Finnish Comms Awardsissa nähtiin useita huippuluokan töitä, ja uskon, että Suomella on kaikki mahdollisuudet kasvaa kokoaan suuremmaksi viestijäksi, joka kykenee luomaan yhteiskunnallisesti ja kaupallisesti vaikuttavia tekoja myös kansainvälisellä tasolla.

Tiina: “Suomessa iloitaan myös kisakumppanin menestyksestä”

Finnish Comms Awards -kilpailun tavoitteena on tehdä näkyväksi viestintätoimistojen palveluja ja osaamista sekä työn vaikuttavuutta. Vuodesta 2012 toiminut kilpailu on suomalaisen viestintäosaamisen näyteikkuna, jossa jo shortlistalle pääseminen on kunnia-asia.   

Minulla oli tänä vuonna mahdollisuus toimia ensimmäistä kertaa tuomaristossa, jossa lisäkseni oli arvioimassa kisatöitä lähes neljäkymmentä pitkän linjan viestintäammattilaista eri toimialoilta, korkeakouluista ja mediasta.  

Suomalaisen viestintäosaamisen korkea taso näkyi sekä kisatöissä että tuomaristossa – kisatöiden laatu oli korkea, mutta myös tuomariston arvioinnit olivat asiantuntevan tarkkasilmäisiä. Finnish Comms Awards on ulkoisen näkyvyyden lisäksi erinomainen mahdollisuus verkostoitua ja tutustua kollegoihin tuomaroinnin yhteydessä.

Vaikuttavuus ja tuloksellisuus painottuu tuomariston arvioinnissa 

Kuten tämän vuoden päätuomari Taru Nikulainen totesi, yhteistä voittajatöille oli viestinnän vaikuttavuuden todentaminen ja toimiston syvä ymmärrys asiakkaan liiketoiminnan kulmakivistä. Mitään sirkustemppuja ei voittavaan työhön kaivattu, mutta vaikuttavuutta sitäkin enemmän. Viestintätyön tuloksia tuomaristossa penättiin pitch-päivän aikana useampaankin kertaan – sitä mikä vaikutus juuri kyseisellä toimenpiteellä, konsultoinnilla tai kampanjalla oli asiakkaan tavoitteisiin tai liiketoimintaan.  

Viestintätoimiston työ ei ole aina ulospäin näkyvää ja moni onnistuminen jää vaille ansaittua huomiota, vaikka sillä saavutettaisiin asiakkaan asettamat tavoitteet. Viestintäalan kilpailut auttavat tekemään tätä työtä ja osaamista näkyväksi. Kilpailuissa menestymiselle on myös asiakkaalle iso merkitys: viestintäammattilaisen rooli saattaa jäädä organisaatiossakin huomaamatta, jos tulostaululle nousevat vain liiketoiminnan johto, myynti ja markkinointi. 

Tänä vuonna shortille yltäneissä töissä näkyi vahvasti kansainvälisyys. Moni shortille yltänyt työ oli suunnattu kotimaan lisäksi myös kansainväliselle yleisölle ja onnistui hyödyntämään kansainvälisiä viestintäkanavia vaikuttavalla tavalla. Rohkeasti kotimaan ulkopuolelle tähtäävät toimistot tukevat alan kasvua ja pystyvät nostamaan myös suomalaisia brändejä uusille markkinoille.  

Finnish Comms Awards -gaalassa todettiin osuvasti, että viestintäalan yhteen hiileen puhaltaminen, keskinäinen arvostus ja kannustava ilmapiiri on asia, josta meidän kannattaa olla ylpeitä. Itselleni sykähdyttäviä hetkiä oli, luonnollisestikin oman loistavan tiimin voiton lisäksi, nähdä Republicilla aikaisemmin kollegoina olleiden menestyminen – ylpeys siitä, että on voinut itse olla jossakin vaiheessa osa näiden nuorten viestintäammattilaisten tarinaa.