Teetpä Tori-kauppoja tai bisnestä, niin viestit

Tein Tori-kauppoja. Viestinvaihto potentiaalisten ostajien kanssa muistutti taas siitä, kuinka meistä jokainen viestii halusi tai ei. Eikä se ole helppoa, mutta muutamalla perusasialla herättää jo luottamuksen ja vahvistaa uskottavuutta. Tämä koskee myös jokaista brändiä, joten olethan varmistanut, että organisaatiosi jokainen jäsen ymmärtää viestivänsä.

Ihan sama millä alalla organisaatiosi on, niin jokainen sen jäsen viestii. Vähintään sisäisesti, mutta aika moni myös ulkoisesti. Viestintää on moni sellainen hetki, jota ei osata edes ajatella viestintänä. Sähköpostiviesti kumppanille, ostajaehdokkaille tehty presentaatio, töihin liittyvä LinkedIn-postaus – viestimme koko ajan monessa eri muodossa. Koska olen kirjoittava viestintäkonsultti, niin puhun nyt nimenomaan kirjallisesta viestinnästä.

Jos meistä jokainen viestisi työasioissa samalla tavalla kuin Tori-kauppoja tehdessä, olisimme aikamoisessa suossa. Emme ymmärtäisi toisiamme, pitäisimme toinen toisiamme epäystävällisinä (ja ehkä jopa tyhminä) ja bisnestä jäisi tekemättä.

Tulevaisuuden tutkija Perttu Pölönenkin nostaa kommunikaation (ja tarinankerronnan) yhdeksi tulevaisuuden taidoksi, joten sen tunnistamiseen ja opettelemiseen on hyvä uhrata hetki aikaa. Viestintäkoulutuksen tarjoaminen koko henkilöstölle ei ole tässä maailmanajassa siis välttämättä huono ajatus. Jo ymmärrys siitä, mitkä hetket ovat viestintää ja miten niissä saa oman asiansa paremmin perille, on askel kohti parempaa viestintää ja sitä kautta bisnestä.

Sitä paitsi substanssiosaaja, joka ymmärtää viestivänsä omassa työssään koko ajan ja kiinnittää viestiensä selkeyteen, äänensävyyn ja ymmärrettävyyteen huomiota, voittaa jatkossakin tekoälyn sata–nolla. Isot kansainväliset teknologiayritykset palkkaavat jo nyt hyviä kirjoittajia (ja tarinankertojia), jotta välttyisivät tekoälyliejuun hukkumiselta.

Ystävällisyys herättää luottamuksen

Kirjoitin jo aiemmin meidän blogissamme siitä, mitä välii oikeinkirotuksella on. Saamani Tori-viestit olivat klassikkoesimerkki siitä, kuinka oikeinkirjoitus helpottaa viestien ymmärtämistä ja herättävät luottamusta.

Saamieni viestien joukossa oli myös kulmikkaasti kirjoitettuja viestejä, joista ilmeni, ettei kirjoittaja ole natiivi suomen käyttäjä. Kulmikas kieli ei haittaa, jos sanoma tulee perille, mutta töksähtelevä, suorastaan käskevä muutama sanan viesti ei ole selkeä, vaan vaikuttaa ainoastaan tylyltä. Ensimmäisenä yhteydenottona ”saako osoite” -viesti ei ainakaan herätä luottamusta. Tämä kannattaa muistaa myös työsähköposteja kirjoittaessa.

Suurin osa Torilla kauppoja tekevistä tuskin jaksaa nillittää ostajien tai myyjien kielenkäytöstä, enkä tiedä onko sillä sen suurempaa väliä loppupeleissä. Työmaailmassa sillä, mitä ja miten kirjoittaa on puolestaan merkitystä. Usein se voi olla se kuuluisa ensivaikutelma, jonka pohjalta potentiaalinen kumppani päättää suhteenne jatkosta.

Omalla kohdalla valitsen jatkossa ainakin omat Tori-kumppanini sen mukaan, millaisen viestin he laittavat. Alkutervehdys, selkeästi kirjoitettu ystävällinen viesti, oma nimi lopussa – pienillä asioilla pääsee pitkälle niin yritysmaailmassa kuin netissä kauppoja tehdessä