Miksi oikeinkirjoituksella on väliä? 

Me suomalaiset olemme perinteisesti olleet kielestämme tarkkoja, siis ihan jokainen duunarista yliopistoprofessoriin. Niin tarkkoja, että Kielitoimiston puhelin soi vielä 1990-luvulla 60–80 kertaa päivässä, kun ihmiset kyselivät oikeinkirjoitusapuja.⁽¹ Nettiä ja somea selaillessa, jopa lehtiä lukiessa vaikuttaa siltä, että kiinnostus on hiipumassa. Miksi oikeinkirjoituksella on väliä ja mitä meidän sisällöntuottajien pitää asialle tehdä? 

Huolestuttavaa kiinnostuksen hiipumisessa on, jos viestinnän ja markkinoinnin tehtävissä ei viitsitä vaivautua huolehtimaan kielenhuollosta. Jodelissa käytiin hiljattain keskustelua siitä, kuinka alan tehtäviin hakeutuu ihmisiä, jotka eivät välitä kieliopista tuon taivaallista tai osaa alkeellisintakaan oikeinkirjoitusta. Keskustelussa ihmeteltiin erityisesti välinpitämätöntä asennetta asiaa kohtaan.  

Tarvitseeko meidän ammatikseen kirjoittavien edes välittää kielenhuollosta tai oikeinkirjoituksen vaalimisesta, jos tekoäly tekee tekstintuotannon? Tekoälystä on iso apu, mutta kyllä työkseen kirjoittavan on pilkkusäännöt tunnettava. Kuten moneen kertaan on todettu, kone voi runoilla ihan mitä tahansa huttua.  

Sitä paitsi aineisto, johon tekoäly pohjaa, ei välttämättä ole oikeinkirjoituksellisesti puhdas. Tekoälyn tuottama teksti voi olla oikein, mutta silti kieliopillisesti kummallinen, joten laadunvarmistus on joka tapauksessa ihmisen hommaa.  

Mitä välii? 

Tämä tuntuu itsestäänselvyydeltä, mutta sekin on hyvä välillä sanoa ääneen: viestin selkeys vaatii, että teksti on kirjoitettu oikein. Yksittäiset typot eivät viestiä kaada, mutta jos teksti on ihan miten sattuu kirjoitettu, ei viesti voi millään mennä perille. Tai ainakaan halutussa muodossa. Ei kannata unohtaa sitäkään, että jatkuva ja pahasti silmiin sattuva väärin kirjoittaminen voi rapauttaa organisaation uskottavuutta ja brändiä.  

Mitä lyhyempi aika ihmisellä on sisäistää lukemansa asia, sitä enemmän se vaatii myös oikeinkirjoitukselta. Ja tiedämme, että keskittynyt lukeminen vähenee koko ajan. Ihmiset vilkuilevat tekstejä muun tekemisen ohessa, silmäilevät uutiset tai vain selailevat opukset läpi. Eli jos haluat viestisi menevän perille, huolehdi, että se on hyvin kirjoitettu ja huolella oikoluettu. 

Lisäksi ihmiset lukevat koko ajan enemmän kaikkea muuta kuin perinteisen median tuottamaa tekstiä tai kaunokirjallisuutta. Nämähän ovat perinteisesti olleet tekstilajeja, jotka käyvät parhaimmassa tapauksessa useamman silmäparin läpi ennen julkaisua. Oi aikoja, jolloin kielenhuoltoon oli mediataloissa panostettu.  

Mutta maailma muuttuu, siksi meillä sisällöntuottajilla on entistä suurempi vastuu huolehtia siitä, että ihmisten lukema teksti on hyvää ja oikeinkirjoitettua. Oli sitten kyse lyhyestä somepostauksesta tai nettisivuille tulevasta artikkelista. Sitä paitsi jo tekoälyn vuoksikin on hyvä huolehtia, että omassa tekstissä on yhdyssanat oikein ja välimerkit asianmukaiset, sillä sekin voi päätyä aineistoksi tekoälylle. Ja sitä kautta pöydällesi päätyy ihan hassuja juttuja AI:n tuottamana.  

Miten parantaa omaa oikeinkirjoitusta? 

Lukemalla ja vielä vähän enemmän lukemalla erilaisia tekstejä. Lukemalla siis muutakin kuin blogipostauksia ja sometekstejä. Jos saat käsiisi laadukasta journalismia, lue sitä, mutta lue myös kaunokirjallisuutta ja hyvin editoitua tietokirjallisuutta. Toisin sanoen altista itsesi erilaisille teksteille. 

Lue välillä oikeinkirjoitussilmälasit päässä ja bongaile, millaisia ratkaisuja kirjoittajat ovat oikeinkirjoituksen suhteen tehneet. Sillä kyllä, vaikka puhutaan kielioppisäännöistä, niin niidenkin sisällä voi olla luova. Olen esimerkiksi Pentti Saarikosken kanssa samaa mieltä siitä, että jos suomen kieltä pilkuttaa jokaisen pilkkusäännön mukaisesti, teksti vilisee pilkkuja.  

Jos epäröit oikeinkirjoituksen kanssa, niin Kotimaisten kielten keskus eli Kotuksen ohjepankki on erittäin hyvä paikka selvittää asiaa. Heiltä voi edelleen myös kysyä apua joko soittamalla tai nettilomakkeella. Eri tahojen järjestämillä kielenhuollon kursseilla saa jo muutamassa tunnissa aikamoisen pläjäyksen kielioppitietoa. Ja koska kieltä koskevat suositukset muuttuvat, niin säännöllinen kertaaminen ei tee pahaa.  

Kaikissa kirjoittamiseen liittyvissä asioissa lempiohjeeni on: luetuta teksti kollegalla. Sillä omalle tekstille tulee sokeaksi, mutta tekstiin ensimmäistä kertaa tarttuvan silmään pitäisi olla kuusi, onkin kusi -virheet tarttuvat kyllä. Tämäkin teksti kävi kollegan luettavana ennen julkaisua.  

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä ohjeena: kiinnitä huomiota omiin maneereihisi ja virheisiisi, joita teet säännöllisesti. Näitä on meillä kaikilla, oma heikkouteni on possessiivisuffiksi⁽². Lohdutuksena voin todeta, että onneksi kielioppiasioita ei tarvitse edes tietää nimeltä voidakseen kirjoittaa oikeinkirjoituksellisesti hyvää tekstiä. 

¹⁾ Lähde: https://kielikello.fi/numeron-lyhenne-ja-elaman-merkitys/ 

²⁾ Ai mikä possessiivisuffiksi? Minun kissaNI, meidän koiraMME, sinun kilpikonnaSI eli omistusliite.