Kun tekoäly tekee pornoa brändistäsi, viestinnän merkitys kasvaa räjähdysmäisesti: näin varaudut 2020-luvun mainehaittaan
Tammikuun lopulla nähtiin erikoinen tapaus, kun someen ilmestyi tili “Lotta Maijasta”, joka esiintyi Finnairin lentoemäntänä ja linkkasi aikuisviihdettä myyvälle sivulle. Tekoälyllä tehtyhän se oli, mutta silti Finnair joutui täysin ilman omaa syytään eräänlaiseen kriisiviestintätilaisuuteen median tartuttua kiinni profiiliin. Tällaiseen tilanteeseen voi AI-aikakaudella joutua parhaitenkin varautunut.
Iltalehdessä Jyväskylän yliopiston professori Vilma Luoma-Aho toteaa, että vastaavia tilanteita jokaisella organisaatiolla on edessään viimeistään seuraavan viiden vuoden sisään.
Miten sitten puolustautua tällaista
mainehaittaa vastaan?
Brändillä. Brändin tunnettavuus, siihen liittyvät mielikuvat ja hyvät kokemukset ovat ainoa puolustus tekoälysisältöjä vastaan.
– Jos ihmiset tietävät, miten organisaatio toimii, miten se kohtelee asiakkaitaan ja työntekijöitään ja reagoi väärinkäytöksiin, valheelliset viestit on helpompi erottaa organisaation aidosta toiminnasta, Luoma-Aho toteaa.
En voisi olla enempää
samaa mieltä.
Nyt jos koskaan on tärkeää rakentaa brändistä eri kanavissa (some, media, omat kanavat) sellaista mielikuvaa, joka vie pohjan AI-aikuisviihde-ansalta. Yritysten tulee panostaa siihen, että viesti on yhtenäinen ja se tulee säännöllisesti esille.
Perinteisestä kriisiviestinnästä toki on apua, mutta modernissa mainekriisissä ennakkoon luodut mielikuvat ovat avainroolissa. Esimerkiksi mediassa näkyminen positiivisesti on erinomainen keino vaikuttaa työnantajamielikuvaan.
Mikä mielikuva brändistäsi on mediassa ja muissa kanavissa? Pitäisikö sille tehdä jotain ennen kuin “Lotta Maija” osuu kohdalle?
