Ehkä juuri sinun yrityksesi voisi olla Kekkonen 

Jussi Kokkola 13-05-2026

Sodassa totuus kuolee ensimmäisenä. Informaatiosodassa totuus retkottaa verilammikossa ennen kuin yhtäkään laukausta on ammuttu. Nykyään faktaksi riittää väkevä tunne siitä, että juuri minun mielipiteeni voisi olla totta. Tulee Kekkosta ikävä. 

Tätä nykyä puhumme usein toistemme ohi vierailla kielillä ja uskomme sokeasti laajaan kielimalliin, jonka maailmankuva perustuu kaikkeen siihen tauhkaan, mitä olemme vuosien saatossa nettiin suoltaneet. Tästä seuraa se, että yhteinen todellisuutemme on mennyt pahasti rikki. Se on ihan pyllystä. 

Huhtikuun lopulla saimme todistaa erikoista näytelmää. Muun muassa Yle uutisoi, että Helsingin käräjäoikeuden antama vapauttava tuomio Elokapinan mielenosoitusjutussa nostatti aaltoja sosiaalisessa mediassa. Somesoturit aina kansanedustajaa myöten jakoivat näkemystään oikeuslaitoksen mädännäisyydestä. Heidän vahvistusharhaansa pönkitti erityisesti tekoäly Grok, joka oli saanut bittinsä siihen asentoon, että päätöksen tehnyt käräjänotaari olisi ollut Elokapinan viestintävastaava. 

Kuka voisi kellot seisauttaa? 

Kulttuurinen evoluutio kipittää huomattavasti ripeämmin kuin mitä biologinen. Olemme monessa suhteessa jännän äärellä. Juuri kun olimme tottuneet siihen, että kaikki tieto on periaatteessa jatkuvasti taskussamme, niin ilmestyy työkalu, joka pystyy luomaan melkein mitä tahansa muutamalla kehotuksella. Se on huolestuttava homma ajassa, jossa jonkinlainen yhteinen tilannekuva todellisuudesta olisi enemmän kuin paikallaan. Valehtelu on saanut täysin uusia kierroksia. 

Saksalainen filosofi ja yhteiskuntateoreetikko Hannah Arendt on todennut, että jatkuva valehtelu ei tähtää siihen, että ihmiset uskoisivat valheeseen, vaan siihen etteivät ihmiset uskoisi ylipäätään yhtään mihinkään. Ihmiset, jotka eivät osaa erottaa totuutta valheesta, eivät osaa myöskään erottaa oikeaa väärästä. Totuus on jatkuvasti kaupan eniten tarjoavalle. 

Kekkonen, Kekkonen, Kekkonen 

Kukaan ei oikeasti kaipaa Kekkosta. Tai ehkä nuoruutensa Maalaisliiton nuorisojärjestöissä viettäneet ja nostalgiset kepulaiset. Mutta. Kekkosen aikana maailman rytmi oli rauhallisempi ja sen järjestys selkeämpi. Oli kaksi napaa, joiden kanssa pelattiin. Samalla oli kylän vanhin, joka kertoi, miten asioihin suhtaudutaan.  

Enää ei ole Kekkosta paaluttamassa tai nimimerkin takaa pakinoimassa. Turun yliopiston politiikan historian professori Markku Jokisipilä linjasi Maaseudun Tulevaisuuden kolumnissaan, että poliittinen keskustelu on tätä nykyä lillukanvarsissa pyörimissä ja pahimmillaan todellisuuspakoista. Parlamentaarinen keskustelu on kriisissä. 

Kuka tai mikä tässä tilanteessa voisi olla järjen ääni, jolla on näkemyksiä ja arvoja? Yritykset. Sillä suunnalla on ollut pitkälti hiljaista, joten ilmatilaa on otettavaksi. Juuri yritykset voivat olla niitä dynamoja, joilla on jokin näkemys muustakin kuin omasta kassavirrastaan. Vaikuttavuus syntyy arvoista ja mielipiteistä, jotka pohjaavat missioon ja strategiaan. Omalla sektorillaan yrityksissä on usein myös paljon dataa, joka antaa uskottavuutta. Faktoja. Nämä asiat vain pitää kyetä viestimään. Jos yrityksessäsi asuu pieni Urho Kaleva, niin tee asialle jotain. 

Jussi Kokkola

Jussi Kokkola Account Director Kirjoittaja on hiljalleen änkyröityvä nostalgikko, joka oli Kekkosen kuollessa 3-vuotias.